Kun vauva syntyy, haluavat läheiset yleensä muistaa niin vauvaa kuin vanhempiakin. On todella kaunis ja mieltä lämmittävä ajatus kirjoittaa vauvaruno, jossa kertoo esimerkiksi, mitä vauvalle toivoo tulevan varalle ja kuinka paljon häntä rakastaa jo nyt. Se koskettaa ja herkistää varmasti mieliä, mutta hyvällä tavalla. Jokainen tuore ja kokeneempikin äiti ja isä haluavat, että heidän lapsensa on rakastettu.
Vauvaruno tulee sydämestä
Runo voi aluksi tuntua hankalalle kirjoitettavalle. Kun muistaa, että runoja on niin paljon erilaisia kuin on kirjoittajiakin, voi luopua paineista ja kirjoittaa suoraan omasta sydämestään. Aluksi voi vain purkaa tunteita ja ajatuksia paperille, jonka jälkeen lähteä koostamaan niistä kokonaisuutta. Runon ei tarvitse olla valmis tunnissa tai edes päivässä, sitä voi rauhassa miettiä ja muokata.
Runo vauvalle voi herkistää, sillä uuden elämän syntyminen tähän maailmaan herättää aina suuria tunteita. Ehkä runoon voisi kasata ajatuksia, mitä itse lupaa tälle lapselle. Tai mitä toivoo hänen saavuttavan elämässään. Myös ohjeet elämän varalle ovat mukavia. Kaikista ihaninta on, kun runo säilytetään läpi lapsen kasvuvuosien ja annetaan se hänelle itselleen, kun hän on riittävän iso ymmärtääkseen sen arvon.
Kirjoittamista ei kannata ujostella
Kirjoittaminen on hieno tapa saada kerrottua tunteensa, runomuodossa tai muuten. Monelle se onkin se helpoin tapa ja siitä jää myös ihana muisto myöhemmin nostettavaksi esille. Tunteet jäävät sanoihin ja ne nousevat esille, kun tekstiä lukee uudestaan. Runon saanut lapsi tuntee lämmön omasta vauvarunostaan.
